Kaksplus.fi

MENU

maanantai 12. joulukuuta 2016

Lapsi pelkää joulupukkia hysteerisesti

Valokuva-albumeissa ja somepäivityksissä lapset istuvat hymyillen joulupukin polvella. Pukki on joulun kaivattu vieras, kunniahenkilö, jonka saapumista odotetaan ikkunassa aamuvarhaisesta asti. Ennen juhlapäivää joulupukkia voi käydä tervehtimässä ostoskeskuksissa, pikkujouluissa ja joulujuhlissa. 

"Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki. Eikö taakka paina selkää? Käypä tänne, emme pelkää!" kuuluu ikivihreä jouluveisu. No, itse asiassa me kyllä pelkäämme. Todellakin pelkäämme. Tai ehkä emme kaikki, mutta yksi. Meidän neidillä, viisi vuotta, on hysteerinen joulupukkifobia. Meidän valokuva-albumeissamme ja somepäivityksissämme ei näy pukin sylissä istuvia lapsia.

"Seuraavaksi tänne tulee joulupukki!"


Partion lupauksenantojuhlassa viime viikolla tyttö söi ihan tyytyväisenä piparia, kun yhtäkkiä tilaisuudessa ilmoitettiin alkavan ohjelmanumeron, josta me emme olleetkaan etukäteen kuulleet. Ihan kohta tulisi joulupukki! Lapsen silmät levisivät joulupuurolautasiksi. Hän kirkaisi, syöksyi syliini ja kätki itkien kasvonsa hiuksiini. Lähdimme juhlasta pois, minä kantaen kauhusta tärisevää, hysteeristä lasta. 

Koskaan ei ole sattunut mitään. Häntä ei todellakaan ole koskaan pakotettu pukin syliin, ei puhumaan pukille, ei edes ottamaan karkkia pukin kädestä. Hänen ei ole koskaan tarvinnut edes katsoa tuohon puuhkahattuun, karvanuttuun. Koska hän pelkää, ei meillä käy joulupukki jouluisin. Vaikka hän tietää, että pukki ei tule sisään, värittää aattoamme kauhu. 

Jos et syö puuroa, et saa lahjoja


Aatto etenee lievän kauhun vallassa. Lapsi ei mene ikkunoiden lähelle eikä mielellään ulkoile. Kauhu hellittää vasta, kun ovikello soi ja joku muu löytää ovelta lahjat. Siitä tietää, että joulupukki on jatkanut matkaa eikä näyttäydy ennen ensi joulua meidän pihapiirissämme. Emme todellakaan kutsu pukkia sisään vaan toivotamme hyvät joulut ulko-ovella, lapsen vapistessa kodin perimmäisessä nurkassa.

Munakoisoni ja minä -blogin Jasmin kirjoitti juuri postauksen joulupukkiin liitettävistä kiltteysvaatimuksista. Ajatteleeko joku tosiaan niin, että lasta voi koko syksyn uhata, että pukki tuo pelkkiä risuja, jos lapsi ei tottele tai syö lautastaan tyhjäksi? Ajattelee, tiedän! Hienoja ajatuksia Jasminilla, olen samaa mieltä. Meillä ei ole koskaan uhkailtu tai peloteltu pukilla tai tontuilla tai kiltteysvaatimuksilla. Kyllä me kaikki saamme toisiltamme lahjoja, vaikka kiukuttelemmekin. Lue tästä teksti  Haitallinen joulupukkiperinne sisältää pahoinpitelyuhkauksia ja kiristyksiä. 


 

On pakko halata hämähäkkiä


Ovikellotemppumme vuoksi joulumme ovat stressittömämpiä ja lapsiystävällisempiä. Koska joutuisimme turvautumaan ulkopuoliseen, maksulliseen pukkiin, selviämme ilman pukin vierailua halvemmalla ja myös ilman pukin määräämää aikatauluikkunaa. Lapsi saa nauttia joulustaan ilman paniikkia. 

Miksi toisimme olohuoneeseemme hahmon, jota lapsi pelkää? Jos hän pelkäisi esimerkiksi hämähäkkejä, en toisi halloween-juhliimme hämähäkiksi pukeutunutta aikamiestä "hauskuuttamaan" meitä. Jos lapsi pelkäisi kuollakseen kynttilöitä, en käskisi häntä puhaltamaan synttärikakkunsa kynttilöitä vain siksi, että näin on tapana. 

Olen kertonut lapselleni, että pukki on normaali aikuinen ihminen, jolla on naamiaisvaatteet päällä. Olen kertonut, että pukki on satua. Niin tai näin, puhuin aiheesta tai en, hän pelkää. Meillä joulun merkitys on Jeesus-lapsen tuomassa armossa, valossa ja rakkaudessa. Se on se meidän joulun sanoma läheisten kanssa vietetyn ajan lisäksi. Mikään punanuttu ei puuttumisellaan muuta jouluamme. 

Osa joulun taiasta puuttuu


Vai muuttaako sittenkin? Tällä asialla on yksi kääntöpuoli: muut lapset. Koska meillä ei ole ollut joulupukkia kotonamme viisivuotiaan vauva-ajan jälkeen, ei pukkifiiliksestä nauttivat sisarukset ole saaneet pukkia jouluihinsa. Varsinkin kymmenenvuotiaamme on asiasta hieman katkera. Sisarukset ovat menettäneet osan joulun taiasta, ja itse asiassa kymmenenvuotias juuri ne kultavuotensa: joulut 6-10-vuotiaana. Tämä olisi kenties viimeinen joulu, kun hän oikeasti nauttisi pukin vierailusta, vaikka ei pukkiin uskokaan. Onhan joulupukki kuitenkin lapsuuden jouluihin liittyvä oleellinen asia, mutta me olemme riistäneet sen häneltä. 

Miten ratkaisisimme ongelman? Kumpi on isompi asia: pyytää pukki hysteerisenä pelkäävän lapsen kotiin tai mummolaan sisään vai se, että pukkia toivova koululainen ei saa joulupukkia kylään? Ehkä nyt on jo helppoa ajatella, että päätös olla ilman pukkia on oikea. Myönnän kuitenkin, että harmittaa menneet joulut, kun isommat sisarukset menettivät pukin vierailun siskon pelon takia. Ehkä olisi pitänyt viedä sisko ulkoilemaan pukin vierailujen ajaksi.

Täytyykö tyttö siedättää pukkiin? Uskon ja tiedän, että kauhu menee itsestään ohi. Nykyään hän uskaltaa jo olla samassa tilassa muumihahmojen ja isojen nallejen kanssa. Kyllä tämä menee ohi. 


Tuleeko teille joulupukki? Kuinka paljon olet valmis maksamaan joulupukin vierailusta? Uhkailetko lapsia pukilla?

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti