Kaksplus.fi

MENU

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Vanhempainillat: tuskaiset piinapenkit

Ensimmäisen lapsen ensimmäisen päiväkodin ensimmäinen vanhempainilta. Miten jännittävää! Siellä toisten vanhempien kanssa tärkeänä nukkekodin keittiön kokoluokkaa olevissa tuoleissa valmiina kirjoittamaan sääntöjä ylös, keskustelemaan ja verkostoitumaan! Päiväkodissa jo, meidän pikkuinen! Täällä jaetaan muiden vanhempien kanssa elämämme parhaita vuosia! Ihanaa! Tossut ja reput, kaappisängyt ja nimikoidut naulakot! Supersöpöä!

Ensimmäisen lapsen ensimmäisen luokan ensimmäinen vanhempainilta. Täällä sitä nyt istutaan, koululaisen vanhempana. Siinä vieressä istuvat Jaana ja Reetta, kumpikin samalta kadulta, saatiin lapset samalle luokalle. Ajatella, koululaisia jo! Vastahan he syntyivät! Nyt jo istutaan täällä ja puhutaan läksyistä ja iltapäiväkerhoista. Ollaan päästy nextille levelille, nyt meillä iltaisin päällystetään kirjoja ja opetellaan lukemaan. Meidän Ville tosin opettelee jo kertotauluja.

Kolmannen lapsen toisen päiväkodin, perheen päivähoitohistorian yhdeksännen hoitopaikan, ensimmäinen vanhempainilta. Jep jep. Onhan sinne mentävä, että hoitajat näkevät kummankin meidän naaman. On mentävä, koska olemme uusia. On mentävä, koska välitämme ja haluamme mennä. Koskaan emme ole jättäneet yhtään vanhempainiltaa väliin emmekä aiokaan jättää. On kunnia-asia olla vanhempi ja saada mennä työpäivän jälkeen keskiviikkoiltana päiväkodille kello 18.

Vanhempainilta, koulu, vanhemmat, päiväkoti, stressi, syksy, koulutyö, luokkaretki, myyjäiset, leirikoulu, mokkapalat



Odotuksena on kuulla ruoka-, uni- ja loma-ajoista, hakemisesta ja tuomisesta, käsihygieniasta, vaatteiden nimikoinnista, varavaatteista ja kuravaatteiden pesusta. BINGO, kaikki käydään läpi. Näiden lisäksi sivutaan vasua sekä puhutaan uudesta mobiilisovelluksesta, jolla lapset kuitataan sisään ja ulos. Kännykkäasia on selvitetty viidessä minuutissa, kunnes on vanhempien kysymysten aika.
 
Puolen tunnin ajan käydään läpi yksityiskohtaisesti kännykän käyttöä ja sisältöä sekä kännykän turva-asioita, vaikka vanhempien osuus on vain "lätkä kännykkään ja klik". Insinööri-isät innostuvat ja haluavat kuulla lisää. Vanhempien kysymyksille ei näy loppua. Puolessa tunnissa sitä oppii koko pienen pyöreän pöydän lasten allergiat ulkoa, ne kun ehtii lukea kunkin kohdalta pöytälevystä aika monta kertaa vanhempien kysellessä, mitä lukee kännykän näytössä, jonka vain hoitajat näkevät.

Kun arki-iltana istuu kaksi tuntia 110-senttiselle tarkoitetussa tuolissa kuuntelemassa, että kädet on hyvä pestä ja kuumeisena ei tulla hoitoon, alkaa lyhyellekin äidille käydä minituoli epämukavaksi. Syy, miksi vanhempainillat venyvät tuskaisiksi piinapenkeiksi, ei ole hoitajissa tai opettajissa. Vanhempainiltoja venyttävät erityisesti Meidän Tiina -vanhempi, Ope, ope -vanhempi ja Myyjäiset ois ihana juttu -vanhempi.

Vanhempainilta, koulu, vanhemmat, päiväkoti, stressi, syksy, koulutyö, luokkaretki, myyjäiset, leirikoulu, mokkapalat

Meidän Tiina -vanhempi

Meidän Tiina -vanhemmalle tulee opettajan puhuessa usein mieleen oma kullannuppu, minkä hän tuo kaikkien tietoisuuteen. Aina sopivassa välissä hän huikkaa, että "No meidän Tiina on puhunut juuri tuosta..." ja kertoo mielellään pitkänkin monologin. Vanhempi kertoo Tiinan ajatuksia päiväkodista tai koulusta sekä kavereista ja opettajista. Joskus Tiinalla ei mene hyvin, ja vanhempi tuo sydäntäraastavasti kertoen esille Tiinan hyvinkin henkilökohtaisia ongelmia. Usein Tiina kuitenkin tykkää tosi paljon opettajasta, minkä vuoksi Meidän Tiina -vanhempi on vähintäänkin Ope, ope -vanhemman bestis.

Ope, ope -vanhempi

Ope, ope -vanhempi jumaloi luokan opettajaa tai ryhmän lastentarhanopettajaa. Hän ei käytä tästä aikuisesta etunimeä, vaan viittaa innokkaasti ja huikkii "ope, ope" viitatessaan. Hän on opettajan säestäjä, jonka mielestä tällä luokalla on maailman paras ope, jonka ideat ovat häikäiseviä. Hän istuu usein eturivissä, paitsi jos oman mussukan pulpetti on taaempana. Silloin hän saattaa sanoa, että olisihan edempää nähnyt paremmin, mutta voihan hän nyt tässä samalla siivota Pekan pulpetin, että haluaako ope kurkistaa, miten on nyt siistimpi ja työskentely helpompaa. Hän harkitsee, voisiko pyytää opea Facebook-kaverikseen tai jopa yhteisille sauvakävelyille.

Myyjäiset ois ihana juttu -vanhempi

Myyjäiset ois ihana juttu -vanhempi innostuu silloin, kun suurin osa vanhemmista kalpenee. Opettaja mainitsee sanan "leirikoulu" tai "luokkaretki". Myyjäiset ois ihana juttu -vanhempi alkaa heti tehdä jaettujen opetussuunnitelmapapereiden kulmaan listaa siitä, mitä hän leipoo. Tältä vanhemmalta karkaa mopo käsistä ihan saman tien. Hän ehdottaa myyjäisten lisäksi keksipakettien myymistä, vanhempien osallistumista hyväntekeväisyysjuoksutapahtumaan sekä lasten valmentamista kiertävään sirkustemppuesitykseen, josta perittäisi joku kiva pikku maksu ovella.

Meidän paras luokka -vanhempi

Meidän paras luokka -vanhempi on yhdistelmä Ope, opea ja Myyjäiset ois ihana juttu -vanhempaa. Hän puhuu luokasta kuin opiskelisi siinä itse ja intoilee kaikesta. Hän itse on niin täynnä me-henkeä, että muiden ei ole pakko edes yrittää. Hän kyllä järjestää ja osallistuu! Meidän paras luokka -vanhempi on mielellään esimerkiksi vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja.

Neuloja-vanhempi

Neuloja-vanhempi tekee käsillään koko ajan. Jos hän ei neulo, hän piirtää paperinkulmaan tai näppäilee puhelintaan. Hänen ajatuksensa harhailevat muualla ja pian myös muiden ajatukset, koska hän kilisyttelee pulpetinkanteen puikkojaan. Pahimmassa tapauksessa hän pyytää opettajalta saksia kesken tämän lauseen, että saisi pääteltyä valmiin villasukan. Hän saattaa myös lähteä vastaamaan puheluun.

Olen täällä, koska on pakko -vanhempi

Myyjäiset-vanhemman intoillessa Olen täällä, koska on pakko -vanhempi kaivautuu syvemmälle penkkiinsä. Hänen päässään vilisee kolmen lapsen luokan joulumyyjäisiin leipominen ja tuotteiden myyminen, yhden luokan halloween-discon valvontatehtävät, sählyporukan vessapaperien myyminen ja tapahtumien narikkapalvelu, ensi kesän sukutapaamisen järjestelyvastuu, työmatkat ja -palaverit sekä nuorimman uhma. Hän näkee silmissään syksyn mahatautikierteen sekä läksyistä, luistimista, sisäliikuntavaatteista ja pianoläksyistä muistuttamisen, väsyneet illat ja väsyneet aamut. Hän näkee joulukuun kalenterin, jossa ei tule olemaan kuin yksi vapaa ilta (jolloin hankitaan kaikki joululahjat ja -ruuat), muulloin on harrastusten, koulun, työpaikan ja päivähoidon joulujuhlia. Tip tip, tip tap, tipe, tipe, tip tap ja maistuisiko glögi? Kyllä kiitos, terästettynä.

EVVK-vanhempi

EVVK-vanhempi loistaa poissaolollaan.

Vanhempainilta, koulu, vanhemmat, päiväkoti, stressi, syksy, koulutyö, luokkaretki, myyjäiset, leirikoulu, mokkapalat

 

Jäätävä hiljaisuus


Viimeksi päiväkodin vanhempainillassa kävin läpi lähes nuo kaikki roolit ja päädyin ihan vahingossa Olen täällä, koska on pakko -vanhempaan. Vanhempainillassa kerrottiin, että vanhempaintoimikuntaan tarvitaan kiihkeästi uusia jäsenia. Aktiivivanhemmat ja hoitajat alkoivat innoissaan kertoa, mitä kaikkea vanhempaintoimikunta voisi järjestää lapsille. Olisi hyvä olla myyjäiset, sukkien myymistä, autonrenkaiden vaihtamista ja kirpputoria. Sitten se tapahtui: aloin nähdä lasten harrastusporukoiden talkoot, luokkien myyjäiset ja seurojen jouluesitykset. Vanne alkoi puristaa päätä ja paidankaulus kurkkua.

Minulta lipsahti. Päässäni ajattelin, että olen hauska. Voin kertoa, en ollut. Se oli aivopieru.
‒ Multa valuu jo hiki, naurahdin.

Tuli jäätävä hiljaisuus, kaikki pysähtyivät tuijottamaan järkyttyneen näköisinä. Juuri, kun lueteltiin ihanaa koko perheen tekemistä, jossa verkostoituu ihanasti, keskeyttää joku urpo. 

Lastentarhanopettaja tuijotti minua hämmästyneenä yhtenä isona kysymysmerkkinä.
‒ Sulta valuu jo hiki?

Aloin soperrella, että kolmen lapsen kanssa talkoita riittää. Yritin korjailla, kehuin, että varmasti kivoja retkiä järjestävät. En onnistunut pelastamaan tilannetta. Puheen aloittanut vanhempi sanoi, että retket voidaan järjestää myös niin, että vanhemmat maksavat suoraan eivätkä osallistu. Toinen lastentarhanopettaja katsoi minua ja sanoi, että kyllä kaikki lapset aina pääsevät retkelle, hekin, joiden vanhemmat eivät ole maksaneet tai tehneet mitään.

En minä sitä tarkoittanut! Kyllä minä osallistun, joka ikiseen tapahtumaan olen osallistunut ja mokkapaloja leiponut peltitolkulla. Olen ollut aina yksi aktiivisimmista ja jatkossakin olen, mutta saa minua hengästyttää, jos jo päiväkotiryhmän takia olen lauantain vaihtamassa renkaita! Lauantain!

Olen varma, että olen koko lapsen hoitouran ajan tunnettu hoitajien keskuudessa Hiki-Hannana.

Uuden syyskauden alku vain heitetään viattomien vanhempien päälle kuin jääkylmä suihku. Heti innolla tekemään, muistamaan, organisoimaan ja puuhaamaan yhdessä! Meidän luokka, ihanat myyjäiset, meidän Tiinakin tykkää niin äitikin tykkää!

Tervetuloa vanhempainiltaan, tuohon syksyn odotettuun piinapenkkiin! Varatkaa pari tuntia, puhumme vaatteiden nimikoinnista!

Päivitetty teksti blogini vanhasta osoitteesta viime syksyltä.  


Muokkaus 22.9.2016: Joku lukija huomautti, että unohdin valittajavanhemmat, joille ei kelpaa mikään. Totta! Heitäkin löytyy kyllä joka luokasta yksi. Pessimisti ei nähkääs pety!

12 kommenttia :

  1. Aivan mahtava (:! Nyt neljännen kanssa olen jo jättänyt vanhemainiltoja välistä ihan surutta. Kun yksin viikot pyöritän arkea miehen reissutyön vuoksi, ei työpäivän jälkeen enää pysty 2 tuntia istumaan noissa. Mielummin vietän sen 2 tuntia lasteni kanssa ja luen Wilmasta tiivistelmän illasta. Hyvin toimii tämäkin, mutta verkostoituminen ei näin kyllä toimi. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän siellä olis hyvä istua, mutta jos mukana on vielä pienempi lapsi tai monta lasta ja kotona pikkukoululaiset, niin kyllä siinä hiki valuu. Olen ollut vanhempainilloissa kuuntelemassa myös tappelua ksylitolpastilleista sekä siitä, saako leirikouluun ottaa käyttörahaa sata euroa vai ei. Huoh.

      Poista
  2. Sarkasmi on vaikea laji ja sitä ei ehkä kannata käyttää vanhempainilloissa. Meillä on ollut tänä syksynä vasta yksi vanhempainilta. Koulun ja tarhan yhteiset joulumyyjäiset lähestyvät, joten kyllä tässä vielä hommiin joutuu kun kaksi lasta on koulussa ja yksi eskarissa. Steinerkoulussa vanhempainiltoja on melkeinpä kerran kuussa. Talkoita ja muita tapahtumia riittää...

    VastaaPoista
  3. Meilläkin on kohta tulossa vanhempainilta. Tosin mietin, että kannattaako edes mennä. Viime vuonna lapsi nimittäin aloitti päiväkodin ja pidin itsestään selvänä, että totta kai vanhempainiltaan mennään, mutta olinkin yllättäen ainoa vanhempi paikalla! Siis 21 lasta ja yhden vanhempi vaivautui paikalle (tuskin kaikilla kuitenkaan oli ihan oikeaa "syytä" olla pois). Oli siis vähän yhtä tyhjän kanssa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sinne aina kannattais ja pitäis mennä.. Onpa aika outoa, että muita ei tullut!!

      Poista
  4. Eikä mua nauratti näin opettajan näkökulmasta. Voisin lisätä listaan vielä valittajat - tuntuu kuin tietyn ihmisryhmän ainoa tehtävä olisi valittaa. Onneks niitä ei läheskään joka luokkaan mahdu :)

    VastaaPoista
  5. No mutta vanhat kunnon valittaja- eli pessimisti ei pety -vanhemmat! Mites mä nyt ne unohdin?

    VastaaPoista
  6. Uskallankohan enää tulla seuraavaan vanh.iltaan... ��

    VastaaPoista
  7. Voi apua! Me ei olla käyty yhdessäkään vanhempainillassa! Jotenkin ne on vaan mennyt ohi, kun kukaan ei oo muistuttanut niistä :D Mutta tuskinpa ollaan ihan hirveesti menetetty... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ehkä niissä on hyvä käydä, kunhan kestää niitä muita vanhempia ;)

      Poista