Kaksplus.fi

MENU

torstai 7. heinäkuuta 2016

Kymmenenvuotissynttärit muuton keskellä

Miltä kuulostaa tällainen yhtälö: pieni koti, jossa on pieni keittiö ja pieni olohuone, muuttovalmistelut alussa, joten tyhjiä ja täytettyjä pahvilaatikoita on siellä täällä ja kymmenvuotissynttärijuhlat täynnä vilkkaita poikia? No, se kuulostaa siltä, että toivotaan, että ei sada kaatamalla, heh! 


Kirjoitimme Henrikin synttärikutsuun, että päälle ei saa laittaa ykkösiä, koska aiomme mennä heti herkuttelun jälkeen kotimme viereiseen metsään pelaamaan lipunryöstöä. Tässä lauseessa yhdistyvät kaikki ne asiat, joita 10-vuotias poika toivoo. Saa laittaa kolmiraitaverkkarit ja t-paidan farkkujen ja kauluspaidan sijaan, saa herkutella ja saa pelata metsässä isolla porukalla. Ihan huippua! 


Henrikin syntymäpäivä on kesäkuun lopussa, joten aina on se pelko, että juhlien aikaan kaikki ovat lomamatkalla poissa kotoa. Saimme onneksemme seitsemän vierasta, joten kymmenen lapsen voimin meillä oli oikein kiva porukka kasassa. Meillä ei ole muuten oikeastaan koskaan sukulaissynttäreitä, koska kaikki asuvat vähintään 150 kilometrin päässä, molemmat isovanhemmat jopa 400 kilometrin päässä, joten me juhlimme aina kavereiden kesken. 


Kun kaikki vieraat olivat tulleet, istuivat lapset rinkiin lattialle. Päivänsankari pyöritti pulloa ja se, keneen pullo osui, ojensi lahjansa. Henrik luki kortin ääneen ja avasi lahjan vieraiden saadessa samalla ihastella. Lahjan ojentanut pyöritti pulloa uudestaan. Minusta tämä on hauska tapa kiittää samalla lahjasta. Me olemme tehneet tätä ihan kaksivuotiaankin juhlissa. Minusta on hassua, jos lahjan saaja repii lahjansa jo eteisessä ja lahja ja lapsi katoavat lastenhuoneeseen niin, että kukaan ei ehdi nähdä, mitä lahjassa oli ja keneltä mikin lahja on. 




Herkuttelujen jälkeen lähdimme metsään. Pelasimme lipunryöstöä säännöillä, joita sovelsimme PartioWikista löytämistämme säännöistä. Koko porukalla oli tosi hauskaa! Juhlamekkonsa rikkinäisiin leggingseihin ja ponchoon vaihtanut balleriinakenkäinen Aava liihotteli kaikkien keskellä kuin metsän keijukainen ja ilmoitti, että on kummassakin joukkueessa pelaajana. 



Toinen peli venyi niin pitkäksi, että yksi äiti oli jo ehtinyt tulla hakemaan lastaan. Yhtäkkiä kaikkien keskeltä ryntäsi keijukaiseni ponchon helmat lepattaen. Hän juoksi hämmentyneiden poikien keskeltä toisen puolen lippu, joka meillä oli pieni huivi, kädessään rajan yli toisen joukkueen puolelle. "Minä voitin", hän nauroi. 







Yhä hämmentyneet, ihanat pojat vain nauroivat. Kaikkien keskellä liihotellut pikkutyttö näki tilaisuutensa tulleen, kun yllättäen löysi toisen puolen lipun. Viis siitä, että hän kuului kumpaankin joukkueeseen. Joku poika oli yrittänyt tulla eteen, mutta pinkki prinsessa vain sujahti ohi. Ihanaa, että pelaajat eivät suuttuneet omien sääntöjensä mukaan pelaavalle pikkusiskolle. 

Hauska päätös loistaville juhlille, joista kaikki poistuivat taatusti herkkukalorit kuluttaneina ja pää märkänä. Niin paitsi minä, kun minä keskityin vain kuvaamiseen syömisen ohella... Onneksi esimerkiksi ihanaa gluteenitonta Kinderpiirakkaa jäi vielä täksikin päiväksi. 

4 kommenttia :

  1. Ihanat ja varmasti mieluiset juhlat siellä olleet. :)
    Meilläkin on avattu lahjat tuolla samalla pullonpyöritys tyylillä. :)

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa aivan mahtavilta juhlilta! :) ja toi pullonpyöritys onkin hyvä idea myös :)

    VastaaPoista