Kaksplus.fi

MENU

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Meidän lauantai kuvina

Olipas meillä kiva lauantai! Ajattelin pitkästä aikaa kantaa järkkäriä tai kännykkää mukana ja kuvailla pitkin päivää.

Siskoni oli meillä kylässä tyttönsä kanssa, joten meillä oli superrakkaita ja odotettuja vieraita. Harmi, että loput perheestä olivat kipeänä eivätkä päässeet mukaan. Täti ja serkku tulivat meille Jyväskylästä jo perjantaina, joten saimme heti aamusta olla yhdessä.

A. laittoi meille aamupalaa ja komensi aikaisin Henrikin ja Matildan ylös, koska he lähtivät talven viimeiselle laskettelureissulle. Minä sain nousta valmiiseen aamupalapöytään, luksusta! En itse asiassa syö arkena koskaan aamupalaa kotona, koska en laiskuuttani ehdi. Töissä syön joskus yhden näkkärin kahvitauolla, joten aamupala viikonloppuna kotona on luksusta. Tiedän kyllä, että pitäisi syödä... Ehkä yritän taas ensi viikolla!



Laskettelijat lähtivät ja minä, siskoni, hänen tyttönsä ja Aava aloimme tehdä reissua Ikeaan. Minun on jo pitkään pitänyt hakea sieltä Antonius-runko ja ritiläkorit yhteen Henrikin huoneen henkarikaapin alaosaan, joten päätimme nyt käydä sitten Ikeassa.

Seitsemän kuukauden ikäerolla syntyneet serkkutytöt hengailivat hetken parvekkeella ennen lähtöä. Voi että, miten ihanan keväistä oli jo aamulla! Lämmin! Tuossa niityllä on ehkä meidän kylän viimeiset lumet.

Serkkutytöt kuin kaksoset.

Ihan kohta saadaan lehmät niitylle!

Serkkutytöllä oli mukana ihanat tossut! Hänellä oli myös mukana mm. iso kasa pehmoleluja, Legoja, koruja ja nuken posliiniastioita. Pitäähän sitä olla, kun serkkujen luo pääsee!


Lähdimme Ikeaan kello 10 aikoihin ja veimme innosta hyppivät tytöt leikkipaikkaan. Kierreltyämme haimme tytöt ja menimme ravintolaan.



Olisipa tällainen pukeutumishuone minullakin. Kuva Tampereen Ikeasta.



Todistimme Ikean ravintolassa tapahtuman, joka ihmetyttää yhä. Huomasin juomasaarekkeen alla aika vastasyntyneen vauvan turvakaukalossa. Veimme ruuat pöytään, asettelimme kullekin aterian eteen, ja lähdin hakemaan ketsuppia. Vauva oli yhä siinä eikä lähellä ollut ketään. Kerroin henkilökunnalle, että vauva oli ollut jo  ainakin viisi minuuttia siinä yksin. Seurasimme pöydästä, miten henkilökuntaan kuuluvat odottelivat vauvan kanssa ainakin 10‒15 minuuttia. Ketään ei näkynyt.

Vauva vietiin takahuoneeseen. Mietimme, että eihän asiasta voi kuuluttaa, kun kuulimmekin kuulutuksen saman tien: "Jos olet kadottanut jotain todella tärkeää, ota yhteyttä ravintolan henkilökuntaan".

Ehkä 20 minuuttia vauvan löytämisestäni tuli jostain takapöydästä mies hakemaan vauvan. Miehen seurassa näytti olevan myös nainen ja ehkä kaksivuotias lapsi. He olivat vain olleet rauhassa syömässä vauvan nukkuessa ihan toisessa päässä isoa ravintolaa ihmisten keskellä - juuri siellä kulkureitillä, missä ihmiset kantavat painavia tarjottimia.

Jos minulta olisi kadonnut vauva, olisin itkenyt, huutanut, juossut ja kirkunut ympäri Ikeaa... Pariskunta oli ihan tyyni, jopa oudon tyyni. Jäin miettimään, että oliko perheellä kaikki hyvin.

Ikean jälkeen kävimme vielä äkkiä kirpparilla, josta löysin Henrikille ja Aavalle ihan kivoja vaatteita, Aavalle muun muassa Noshin housut. Kotiin tultuamme laskettelijatkin olivat jo kotona. Oli ollut kuulemma ihan huippua lasketella Ellivuorella, kun lähellä oleva järvi oli ollut jo sula, aurinko oli paistanut ja rinteet olivat vielä suht hyvässä kunnossa. Iltapäivää kohti rinteet olivat tosin jo pehmenneet jonkin verran.



Kotona lähdimme heti ulos. Kävin siskoni ja hänen tyttönsä kanssa meidän rannassa ottamassa valokuvia ja katselemassa kevään etenemistä.

Siskon tyttö on innokas laulaja, ja hänen laulamistaan kuvataan usein videolle. Tyttö otti meistä valokuvia rannassa ja ilmoitti sitten, että kuvaa nyt videon, ja käski meidän laulaa. Vetäistiin sitten siskon kanssa duettona Maamme-laulu siinä upean suomalaisen luonnon keskellä. En kuitenkaan laita sitä videota blogiin, heh.








Rannasta tultuamme lähdin siskoni kanssa lenkille. Nappasimme mukaan Henrikin sählyjoukkueen jakamia mainoksia ja jaoimme niitä pariin kerrostaloon. Ihana, keväinen, lämmin sää ja hyvää kuntoilua juosta kerrostaloja ylös ja alas!

Haaveissa uusi koti Pirkanmaalta? Kurkista Ovi Kotiin -kiinteistövälitysfirman sivut.

A. laittoi meille gluteenitonta spagettia ja jauhelihakastiketta. Jälkkäriksi söimme Henrikin eilen leipomia niin ikään gluteenittomia mokkapaloja. Sairaan hyviä!


Lapset leikkivät taikahiekalla, josta kirjoitin juuri tähän. Sisko ja serkku keräilivät tavaroitaan ja lähtivät ajelemaan, kun kello oli 20.30. Lapset alkoivat valmistautua nukkumaan. Tämän jälkeen minä avasin tietokoneen ja blogimaailman.


Ihanan rento ja tarpeeksi, mutta ei liikaa, ohjelmaa sisältänyt lauantai! Näitä lisää!














4 kommenttia :

  1. Eikä siis ihan käsittämätöntä kuinka joku voi jättää vauvan tuohon kohtaan ja yksin!!! :o Meidän seurueessa kerran tarjotin putosi siitä pyöreältä juomatiskiltä kun ajatuksissaan yksi veti sitä eteenpäin eikä huomannut että se on pyöreän muotoinen hihna eikä suora. Joten kaikki oli sirpaleina lattialla. Kamalaa jos joku vauva olisi ollut alla!!! :o :(
    Mutta ei kyllä vaikuta normaalilta perheeltä, eihän kukaan jätä vauvaa yksin ja mene syömään rauhassa muualla!!! :o Ihan hullua!!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kukaan voi unohtaa vauvaa 20-30 minuutiksi! Mietin siskon kanssa, että olisiko henkilökunnan pitänyt tehdä siitä lastensuojeluilmoitus joka tapauksessa...

      Poista
  2. Mä mietin kanssa että kyllä joku ilmo ois ollut järkevää tehdä!! :/

    VastaaPoista