Kaksplus.fi

MENU

torstai 14. tammikuuta 2016

Meidän torstai

Tavallinen torstai kotonamme Pirkanmaalla 14.1.2016. Pakkasta 13 astetta.

6.00 mies herää.

6.30 minä, Henrik ja Matilda nousemme kukin itse oman herätyskellon soitua. Lapset kinastelevat vessavuorosta. Minä puen ja lataan pyykkikoneeseen pyykit ja pesuaineet, että Matilda voi laittaa koneen päälle tultuaan koulusta. Yritän tehdä itselleni ranskalaista lettiä tai kalanruotolettiä, mutta en onnistu. Hermostun ja teen nopeasti sen tylsän ja tavallisen letin.





7.00 mies lähtee töihin. Herätän Aavan, joka siirtyy leikkimään Henrikin huoneeseen eikä edes muka huomaa vaatepinoaan. Henrik ja Aava aloittavat päivän ensimmäisen Ärsytän sinua, kunnes kiljut/karjut -sotansa. Yritän meikata ja kannustaa Aavaa pukemaan.



7.15 teen itselleni leivän töihin mukaan sekä nostan jääkaapista lounaseväät kassiini. Nappaan Aavan, joka ei yhtään tiedä, missä hänen vaatteensa ovat. Vieressä ne ovat. Puen hänet, koska muuten en pääse töihin edes kymmeneltä. Pesen Aavan hampaat ja harjaan pienen kinan säestyksellä hänen hiuksensa. Saan laittaa letit! Lottovoitto.



7.30 Aava juoksee itkien keittiöön ja heittäytyy keittiön lattialle makaamaan, koska hän haluaa syödä kotona aamupalan. Aamupalan hän olisi saanut kyllä syödä myös kotona, jos olisi pukenut puoli tuntia aiemmin. Ei sitten pukenut, joten nyt ei aleta etsiä enää aamupalaa. Autan Aavalle ulkovaatteet. Henrik lähtee putsaamaan autoa lumesta. Matilda jää kotiin, koska hänen koulunsa alkaa myöhemmin.

8.00 on Henrik viety jo kouluun. Aava haluaa, että kannan hänet päiväkotiin sisälle ja vielä käsienpesusta omalle paikalle ruokapöytään. Muilla on jo aamupala edessä. Aava takertuu, haluaa vielä monta pusua. Ulkona vilkaisen ikkunasta sisään, mutta hän ei seiso ikkunan edessä surulliset silmät suurina kuin japanilainen piirrostyttö. Hyvä, siellä tyttö ottaa jo aamupalaa.

8.15 töissä. Neljäs työpäivä sujuu jo mukavasti. Tosi mukavia työkavereita! Mahtavaa päästä osaksi porukkaa ja saada tehdä oman alan työtä!



16.15 lähden töistä ja ajan päiväkodille. Aava juoksee vastaan ja haluaa syliin. Hoitaja kertoo luistelusta ja muista päivän touhuista, Aava haluaa pussailla minua ja kääntää päätäni häneen. Pussataanhan me.

16.40 kotona. Kotiovella se alkaa: Aavan itku. Hän ei osaa riisua, Henrik ei saa katsoakaan häneen eikä kukaan saa kuvitellakaan koskevansa hänen leluihin. Hysteerinen itku täyttää hetkessä talon. Mies on ehtinyt juuri kattaa pöydän ja tulee ottamaan Aavan syliin. Rankka päivä ja hoidon aloitus loman jälkeen purkautuvat nyt itkuna aina kotiovella.

17 Aava on saanut käytyä vessassa ja itkee yhä, nyt villahaalarissa selällään olohuoneen matolla. "Äidin syliin", hän kirkuu. Nostan Aavan sohvalle syliini. Hän käpertyy pieneksi mytyksi, tarttuu kiinni kuin apinanpoikanen, rutistaa, pussaa ja ottaa käsillä kasvoista kiinni.

17.15 itku laantuu, kun käymme syömään. Juttelemme koululaisten päivän kuulumisia. Aava kuuntelee tarkasti ja kommentoi juttuja. Hän on taas täysillä mukana perheen touhuissa.

17.45 toteamme miehen kanssa, että on pakko mennä ruokakauppaan. Minä menen tällä kertaa. Suureksi ilokseni saan mukaani Henrikin.

Haluan antaa lapsiperheille kolme hyvää neuvoa: 1. Jos sisarusten keskellä elävä lapsi pääsee vanhemman kanssa yksin jonnekin, muuttuu hän ihan eri lapseksi. 2. Opeta lapset nukahtamaan yksin ilman sirkustemppuja vastasyntyneestä asti. 3. Pidä aina mukanasi lompakossa paperia, johon olet piirtänyt lapsen jalan ja jonka olet leikannut jalan muotoon. Tällä paperilla voit ostaa surutta eteen tulevat -70 prosentin talvikengät lapsille vaikka lapset eivät olisi mukana. Jos annat jalan jollekin muulle, leikkaa paperi niin, että varpaiden päässä on jo 1,5-2 cm:n kasvuvara valmiina. Sitten vain pyydät tuomaan kengät, joiden pohjallinen on paperijalan kokoinen.

Niin, lapsi muuttuu, kun pääsee kahdestaan aikuisen kanssa. Meillä on Henrikin kanssa tosi kivaa, meitä naurattaa moni asia kaupassa. Meillä kahdenkeskiseen shoppailureissuun kuuluu aina myös kotimatkalla nautittu Pätkis. Pitäähän yhteistä hetkeä juhlistaa!

19.30 ruuat jääkaapissa. Nappaan suihkusta tulleen Aavan ja lähdemme lukemaan iltasatua. Peittelen ja pussailen Aavan ja hänen unikaverinsa nukkumaan.

20.15 menen Matildan kanssa saunaan. Saunan lauteilla juttelemme kaveriasioista. Matilda on innostunut Momio-nimisestä kännykkäpelistä, jonka hahmoja hän opettelee mallista piirtämään. Aava on kauppareissumme aikana löytänyt Matildan piirroksia ja ottanut niistä mallia. Näen kuvat saunan jälkeen. Taitavia tyttöjä kumpikin, sekä 12-vuotias että 4-vuotias!


21.15 koululaiset menevät nukkumaan. Avaan tietokoneen ja kirjoitan kahteen blogiini päivityksen.

22.45 julkaisen tekstit ja yritän päästä äkkiä pois tietokoneelta. Toivon, että en jää surffailemaan... 









4 kommenttia :

  1. Kivoja nämä arkipostaukset! :)

    VastaaPoista
  2. Ai jaa! Minä olen ajatellut, että meidän arki ei oikeasti kiinnosta ketään, enkä siksi ole näitä juurikaan tehnyt. Lisää arkipostauksia siis?

    VastaaPoista
  3. Joo todellakin nämä ovat juuri niitä parhaita kun elämä on sitä arkea ja miten löytää pieniä iloja arjen keskellä :) lapsiarki on parasta, kotona olisi niin tyhjää ilman lasten touhua, vilskettä, kiukuttelua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän se on, ja tätä arkea ei ikuisuuksia kestä. Kiitos kommentista, ilahdutti!

      Poista